Terveppä terve taas pitkästä aikaa. Minä se täällä taas tulin kaatamaan emotionaalisen askosen paska-auton niskaanne. Nauttikaa siis. 

Olen potenut taas melkoista ahdistusta, syynä pitkälti kohtuuton ryyppääminen ja paasin poltosta aiheutuva flegmaattisuus. Perkele. Nyt pitäis saada jostain energiaa punttiin. Piriä? Ei. Ei sille tielle.

Voisiko tämä raskauttava tunne, energiapallo rinnan ja vatsan välissä muuttaa muotonsa vaikka johonkin toiseen energian muotoon. Olisin hyvin kiitollinen. Jos olet siellä pikku jumala, heitä salama tai tee jotain. Kiitos. Jatketaan.

Tekisi mieli vääntää ruumis niin suureen solmuun, että kuuluisi vain sellainen krutsahtava ääni mikä kuuluu kun niskat menee poikki. Helpottava kuolema. Tyhjä hiljaisuus. Autuus. Uuh.

Tämä on läppää sitten.

Ja nyt.

Heh.

Lupaan lähipäivinä kirjoittaa tänne jotain järkevää. Ehkä jotain aatteita tai runoja. Odottakaahan vaan.

Yours sincerely: MHR