Niin eksyksissä
halusi tulla näkyviin
Saada rakkautta
tullakseen evätyksi niin
Sydän köynnöksiä täynnä
kuin talo varmaa
Pyydän luoja armoa
teen kuolemaa
Mein rinnas kipinöi liekki muinainen
tunnen sen
Se koittaa tyrmästään päästä
lähtee lentoon
Me liekkii kohennettiin
ruokittiin sitä elohon
Vaan tää tyhjyys on viekas
ei se mitään vartoo...
Se on kaikkivoipa voima
kun osaa vaan katsoo
Kahlasin raskasta virtaa kauan
aatetta toisen mielen
Se verkko johon jää suuret
mut silmien läpi pujahtaa pienet
Soihtu sammuu
pisarat painavat ne kantaa
Sulaa talvi alta, luo tilaa kevääl
täytyy vain malttaa
Kuinka pieneks voi sanan purra?
Heittää roskakoriin, sen kirousta murtaa
Päivän sankari pelkää yötä mustaa
Se kasvot vie...
Viivan seinään rustaa
Kommentit