maanantai, 30. syyskuu 2019

Syksy tuli

Taas aika kirjoittaa tännekkin. Katselin tuossa viime päivityksiäni ja totesin, että aika masentavaa meininkiä on ollut. Onneksi nyt on asiat hieman parempaan päin. Olen löytänyt tytön, joka on fiksu ja kaiken kukkuraksi tuntuu vielä pitävän musta. Tottakai tässä kokoajan sellainen pelko on, että jos tulee puhuttua jotain ohi suun tai muuten sössin koko jutun, mutta koitan olla positiivisin mielin.

Olen nyt ollut vähän yli kuukauden työssäharjoittelemassa kittilän tuntumilla. Ollut ihan mukavaa, vaikka ajomatkat ovat toisinaan ihan helvettiä. Täällä pääse kalastelemaan, yöt saa nukkua omassa hirsimökissä ja iltapäivisin lämmitellä takkaa. Jokin outo kaipuu silti tuntuu sisällä, vaikka pitkästä aikaa onnellinen olenkin. Ikävä? Mihin? Kehen?

Täällä näkyy tähdet tosi hyvin. Ulkovaloja ei yöllä pidetä päällä, joten valosaaste jää minimiin. Revontuliakin näkyy melko usein, itse en kuitenkaan ole vielä kerinnyt nähdä kuin yhdet (kunnolliset). Ostin antikvariaatista Zen ja moottoripyörän kunnossapidon viikko pari sitten. Olen kyseisen kirjan jo aiemmin lukenut, mutta halusin sen kirjahyllyyni ja ehkä luen sen jopa uudestaan, onhan se mulla mukana täällä. Nyt alla on yksi suomalaisen naishenkilön kirjoittama kirja, oikeastaan se on kokoelma epitaaffeja tai pikku novelleja, kertomuksia ihmisten ajatuksista ennen pyövelin eteen menoa. Melko pysäyttävää, eikä helppoa luettavaa, mutta pala kerrallaan.

Huomenna työkaveri tulee kertomaan uutiset labrasta. Verta vietiin tutkittavaksi kuulemma ouluun ja rovaniemelle, saadakseen tietää mikä hänellä on. Toivottavasti selviää ettei mitään vakavaa. Olen tehnyt hänen kanssa aitoja ja hän vaikuttaa ihan mukavalta äijältä.

Kiitos kun jaksoit lukea. - OA

sunnuntai, 2. kesäkuu 2019

Flegma

Telkkari päällä näen ihmiset joita ihailen

vaikka tuskin koskaan pystyn olemaan kuin he.


Noh;

antavat he lohtua tässä yksinäisessä kaksiossa

kuten antavat myös kirjatkin.


Ehkä huomenna saan taas voimaa tehdä asioita,

tehdä muuta, kuin vain olla ja katsoa.


torstai, 23. toukokuu 2019

Nepenthe

Hei. Taas tänne kirjoittelen, vailla määränpäätä. Mitä kuuluu? Onko kaikki hyvin? Itselläni on suht haikea fiilis. Maailma pyörii, joten annan sen pyöriä, - kai tämäkin haikeus vielä joksikin muuksi kääntyy. Haluaisin uskoa maailman hyvyyteen, ihmisten hyvyyteen, mutta se on tosi vaikeaa. Toivon, että olen väärässä. 

"Soul who got it all wrong." Olisi hauska tietää, miten minä epäonnistuin maailmassa, mitkä oli suurimmat virheeni jotka ovat johtaneet mut tähän paikkaan. Mitä olisin voinut tehdä toisin, vai olisinko voinut mitään?

Mutta nyt riittää itsesääli. Ehkä olisi jo aika juoda unohduksen kuiva juoma. Ei maailma ole koskaan niin huonossa jamassa mitä se antaa näyttää. Minulla alkoi viikonloppu tänään, joten toivotankin sinulle, rakas lukijani, aikaiset ja hyvät viikonloput.

SuJnuN7.jpg

sunnuntai, 12. toukokuu 2019

Kolmen kuukauden radiohiljaisuus

Rikottiin tänään.

Rakkaat lukijani. Ilmoitin pari kuukautta sitten, että aion vetäytyä tältä sivustolta, uusiin, modernimpiin tiloihin, joissa en enää suolla samanlaista avaruudellista paskaa mitä täällä olen tehnyt.

Huomasin hetki sitten, että se oli virhe.

Tämä on mukava paikka, oikeastaan juuri sen takia, että täällä käy harvoja ihmisiä, kenties niitä kaikkein tärähtäneimpiä lukuunottamatta. Täällä saa olla rauhassa. Rauhassa niin hullu kuin haluaa olla.

Ajattelin että koitan kirjoittaa hieman englanninkielisiä runoja. (nonsense) Nyt täytyy kuitenkin mennä laittamaan uuni päälle, koska lihapullaleffa alkaa tuota pikaa. Brb.

Krhm. Noniin.


It was a wild guess of mine

to try and trip the course of time

I was cradled in the filth of years gone by

as the fame took it's hand and waved at night


Bribed by the guards of infinite treasureholds

they made a man that we all hate the most

Wanted to give God a name

just to fall and slip out of the game


Hopefully someone will sometime understand

when these words are withered in sand

that all we wanted was to save mankind

- ...severed limbs of time gone by

maanantai, 25. helmikuu 2019

Adios

Hei rakkaat lukijani. Mä olen tullut siihen tulokseen, että on aika kääntää takki, niin sanotusti hypätä leiriä, vaihtaa hyppykeppi pyörään, ja siirtyä tältä sivustolta toiselle. Eli toisin sanoen, ehkä vähän selvemmin, tein uuden blogin toiselle palvelimelle, ja aionkin jatkossa pääsääntöisesti julkaista vain siellä. Voi olla että palaan tänne vielä tulevaisuudessa ulkoistamaan pahimman hajuiset mahahapponi, jos sieltä niin pahoja törkyjä vielä joskus löytyy. Toivottavasti ei. (mutta luultavasti kyllä!)

Eli tuolta: https://cafemanate.home.blog voipi tulevaisuudessa odottaa minun julkaisuja, jos ne kenties kiinnostaa.

Rakkautta ja näkemisiin, se o nyt soronoo. Farewell. 8)

  • Minusta?

    Lounais-Suomesta Lappiin muuttanut, -93 syntynyt mies. Intohimona kirjat, filosofia, luonnossa kulkeminen sekä vanha ystäväni, musta huumori.